hehhe

Ei mul taas oikeen mitään muuta sanottavaa oo kuin että... OON TÄYS PASKA :) En mä paremmiks sanoiks tota vois muuttaa. Haluaisin niin vetää valtimot verisiks, tai lyödä nyrkillä peili rikki ja sellasta. Mä en syöny tänään, kävin lenkillä, istuin kotona ja kaikki oli vissiin ihan hyvin. Mutta sitte tuli sellanen että tekis mieli herkkuja. Mä kauan epäröin mutta sitte itsekurin petti pahemman kerran ja lähin herkkuostoksille ja sitten tietenki oksensin... Inhottaa. Aina näin jälkeenpäin ahistaa ihan sairaasti ja ajattelee että oishan sitä tietenki voinu olla syömättä. Noh huomenna uus päivä. Haluaisin niin olla vaikka seuraavat 2 viikkoo puhtaasti syömättä, mutta ei mulla oo mitään itsekuria.

Mut voinhan mä yrittää. Kaks viikkoo syömättä, oikeesti nii helppo sanoo. Pitää vaan pysytellä kaukana ruoasta. Sallin itelle veen lisäks teen ja kahvin. Muuten mä en oikeesti syö. Nyt ku lenkille lähön kynnys on taas astetta matalampi niin senki osalta kaikki tuntuis nii helpolta. Koulukaan ei kiinnosta ei siis yhtään. Tärkeintä on vaan että kehtais mennä kouluun ja pysyä hereillä.

Nykyään mä heitän paljon hyvää aikaa hukkaan. Oon vaan kotona enkä tee mitään. Tänäänki oisin sen (tunnin) lenkin lisäks voinu kuntoilla lisää. Mut en stn vaivautunu. Oon taas siinä samassa pisteessä, missä olin kesänki alussa. Koko ajan jummasin samassa painossa ja olemalla päivänki syömättä oli äärimmäisen hankalaa. Piti vaan oksentaa koko ajan. Mä en halua syödä enään.

"Ruoka on mun heroiini, pahe, siks siitä on päästävä eroon."

"Toiset viiltelee, mä en vaan syö."

T. J.J